maanantai 5. toukokuuta 2014

Tappava alku uuteen viikkoon

Kuten eilen vihjailin, pientä treenipostauksen poikasta olisi luvassa! Kävin tänään siis treenailemassa alakroppaa: maanantai + viikon rankin treeni on aika tappoyhdistelmä, eli illalla luulisi nukkumatin hoitavan hommat nuijalla. En pistäisi pahitteeksi, sillä viime aikoina olen joutunut kärsimään semivaikeista nukahtamisongelmista, jotka johtunevan suurimmaksi osaksi omasta kykenemättömyydestä aikaiseen rauhoittumiseen. Tietysti ajan hengen mukaisesti stressaan nyt kilpirauhas- ja muista ongelmista (eihän se nyt omaa ajattelemattomuutta voi olla, ettei uni tule..), mutta kai tässä niiden suhteen oikeasti aika selvillä vesillä ollaan - huomio pitäisi kiinnittää ennemminkin järkeviin iltarutiineihin.

Kai noissa lihaakin on?
Pyrin tekemään treenin ehkä enemmän takareisi- ja pakarapainotteisesti: etureisien osalta olen tässä vaiheessa tyytyväinen, jos saan vain ylläpidettyä nykyisiä lihaksia - pakarat ja takareidet laahaavat selkeästi kehityksestä jäljessä. Tuntuu vähän karulta, että etureidessä (tarpeeksi jännitettynä) alkaa olla jo ihan kivat muhkurat, vaikka mielummin muhkuraa ottaisi pehvaosastolle! Nyt takapuoli on lähinna a) suhteessa liian pieni ja b) liian löysä. Siis tässä on pakko olla joku luolamiesajoista juurensa juontava poikkeama, omat esi-isäni ovat olleet varmaan aikakauden istumatyöläisiä ja sama genetiikka on siirtynyt minuun - takapuoleton, takareideton ja POHKEETON. Ei oikein näytä lupaavalta kesän shortsikelejä silmällä pitäen.

Ei näyttänyt kovin lupaavalta salilta poistuessanikaan..

Sitkeästi pitää varmaan vaan yrittää tahkota lihaa alakroppaan. Olen käynyt kahdessa InBody-mittauksessa ja molemmilla kerroilla jalkojen lihasmassa on ollut paljon heikompi kuin selässä tai käsissä, eli varmaan luontainen liikkumistapa olisi käsillään. Mietinkin, olisiko aiheellista ottaa toinen jalkojentappopäivä viikkoon mukaan - toistaiseksi olen mennyt yhdellä. Tämänpäiväinen treeni muistutti jotakuinkin seuraavaa:
  • syväkyykky smithissä, 4 x 12
  • lantionnostot smithissä, 4 x 15
  • takareidet/-puoli jalkaprässissä istuen, 4 x 12
  • pohkeet seisten ja istuen, 4 x tappavaan poltteeseen
  • takareidet taljassa, 4 x 12
  • etureiskat prässissä, 4 x 12.
Väänsin vielä rennot sarjat vipunostoja, kun odottelin omaa vuoroani. Ensi viikolla voisi tehdä lyhyempää sarjaa isoilla painoilla - tällainen 12 toiston sarja saa yleensä sykkeen reippaasti yli 180 ja laitteista nouseminen vaatii jo treenikaverin apua, jollei halua näyttää astetta vetelempää tekniikkaa. Korkea syke näkyi myös naamassa: joskus (yleensä aina) hävettää olla se punaisin ja hikisin treenaaja. Miten te, jotka näytätte hyvältä aina, teette sen?! Voin myöntää suoraan, että tunnen aina kateuden pienen piston, kun kanssatreenaajat lipuvat seireenimäisesti ohi ja oma habitus muistuttaa enemmän vihaista vuorenpeikkoa (siis hajusta ja karvojen määrästä lähtien). Vastauksena tietysti voisivat olla lyheymmät sarjat, mutta vähäisten toistojen ongelma omalla kohdallani tuntuu olevan, etten tunnu saavan oikeaa tuntumaa treeniä tehdessäni - pidemmillä sarjoilla lihaksen saa niin väsyneeksi, että varmasti tuntuu!

Seuraavana jalkapäivänä tahkoan varmaan taas vähän askelkyykkyjä ja perinteistä mavea ja jätän noita tämänpäiväisiä osittain pois - vaihtelu virkistää ja niin edelleen. Itsellä vaihtelunhaluun antaa lisäpontta vielä se, että esimerkiksi pienen askelkyykkytauon jälkeen jalat saa niin soossiksi, että loppupäivän voi hyvällä omallatunnolla maata euforisen kipeänä ja juoksuttaa muita. Toivottavasti vaihtelulla on hyötyä myös mahdollisen lihaskasvun osalta.


Kuten yllä olevista kuvista voi päätellä, ei ole paljoakaan ongelmia sopivien saappaiden kanssa. Sori, valehtelen vähän, yleensä varret ovat sellaiset, että päivän ruokaostokset voisi kantaa mielummin siellä. Harmi, etten ole tajunnut piileviä ominaisuuksiani, olisin varmaan säästänyt satoja euroja jos olisin jättänyt ostamatta kaikki ne muovipussit! Pohjekompleksin takia treenaan harvoin ilman säärystimiä - näytän siis aivan tajuttoman hölmöltä, mutta pohkeettomuus ei paista niin pahasti silmään (tämä voi olla ainoastaan naisten logiikkaa: vie huomio ongelmakohtaan).

Seuraavat treenit olisivat mitä ilmeisemmin keskiviikkona, huomenna liikuntaa tuskin tulee harrastettua. Tuntuu, että joka toinen päivä -treenitahti toimii itselläni tässä vaiheessa hyvin, kroppa ehtii satavarmasti palautua ja saa koottua psyykeensä palaset kasaan treenien jäljiltä. Katsotaan, olisiko mahdollista saada kuvia jopa treenin aikana - jotain muutakin kuin tämänpäiväisen kaltaisia salakuvia spinning-salissa.

Mahtavaa alkuviikkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti