lauantai 3. toukokuuta 2014

Rakas päiväkirja..

Tämän päivän voi kai merkitä historiaan erityisenä päivänä - päivänä, jolloin lähdettiin haastamaan itseä ja otettiin askel uusia kokemuksia kohti. Voisi ehkä kuvitella, että päivän agendaan on kuulunut jotain poikkeuksellisen erikoista: joudun tuottamaan pettymyksen toteamalla, että keskeisenä asiassa on ollut blogin perustamispäätös, joka henkilökohtaisella tasolla tuntuu vähintään maratoniin verrattavalta saavutukselta. Ensimmäisenä kirjoituksena on varmaan aiheellista kertoa pari sanaa siitä, miksi tämä blogi on olemassa ja mitä blogin takaa löytyy (houkutus iskeä tähän kaksoispiste ja paljon välilyöntejä, on suuri).

Tämän blogin olemassaolon tarkoitus on päättömissä, huonoissa jutuissa. Ainakin melkein. Taustalla häärivät siskokset, jotka elävät jonkinlaisessa hämärässä vuorovaikutussuhteessa, totesivat että nyt on oikea hetki viedä uskomattomat aivopierut julkisesti ihmisten saataville - nykyisin niistä ovat päässeet nauttimaan ainoastaan väärään aikaan väärään paikkaan eksyneet sali- ja työ"toverit" (ei meillä oikeasti kavereita ole). Asian järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta eipä siitä ole ennenkään välitetty!

Meitä on siis kaksi, kammottavaksi. Maailma todellakin kaipaisi pelastusta, mutta sen verran aivosolut vielä iskevät toisiaan vasten, ettei niin harhaisiin kuvitelmiin ole sorruttu. Muita harhoja on sitten senkin edestä.

Rakettiryhmän nuorempi, Jenn (ehkä myös hullumpi), on harrastanut vähän kaikenlaista nuoresta iästä lähtien. Harrastuksiin on kuulunut mm. partio, tanhu ja jalkapallo. Kuntosaliharrastus alkoi yläasteen puolella, mikä on jatkunut harrastuksena aina tähän päivään saakka. 15-vuotiaalla saattoi kuntosalilla käyntiä motivoida muukin kuin lihaksen kasvatus ja kunnonkohentaminen (salilla kävi silloin tosi kivannäköisiä poikia…), mutta näin parikymppisenä on jo helppo keskittyä siihen omaan juttuun, mistä päästäänkin siihen miksi tätä blogia kirjoitetaan.  

Vaikka kuntoilu on kuulunut elämään jo kauan, kirjoittajan ulkomuoto ei ehkä näytä siltä. Tavoitteena olisi ennen kaikkea parempi kunto, mutta myös kroppa joka näyttää kovakuntoiselta. Tarkoituksena on siis tämän, kesänkin kestävän, lämpöpeitteen (läskin) karistaminen hitaasti ja pysyvästi. Mitään poppakonsteja tai perinteisiä ”rasvaton ruokavalio”-juttuja yms. ei tulla näkemään, vaan koetetaan löytää se itselle sopiva tapa päästä tavoitteeseen ehkä vähän valtavirrasta poikkeavin keinoin. Blogiin saattaa ilmestyä treenipäivityksien ja -haasteiden lisäksi erinäisiä ruokaohjeita, kauneusuutisia ja yleistä terveyshöpötystä, sillä ne ovat erityisen lähellä nuoremman rakettiryhmäläisen sydäntä. 

Faktoja Jennystä:

  •  pääasiallisena liikuntamuotona kuntosali ja erilaiset intervalli-treenit - unohtamatta foamrollausta! 
  •  kokeileva luonne, mikä näkyy yleensä erilaisina treeneinä – kokeillaan erilaisia treenitekniikoita ja -teorioita
  •  yhteisissä treeneissä toimii piiskurina, uhkailijana ja kiristäjänä (kysykää toimiiko)
  •  kuntosalin ulkopuolella kannustava ja positiivinen, ”jokaisessa päivässä on jotakin hyvää” -asenne
  •  mottoina ”ei stressii” ja ”kyllä se siitä”

Entä se toinen rakettiryhmäläinen sitten? Vanhemman (muttei fiksumman.. valitettavasti) osasta huolehtii Anni, toipuva nikotinisti ja anti-urheilija. Urheilutaustaa ei arvatenkaan ole, lapsena kiinnostus keskittyi hevosiin, eikä siihenkään ollut tarpeeksi pitkäjänteisyyttä. Lapsena ja nuorena elämää leimasi kai jonkinlainen alisuoriutuminen, joka nyt on kääntynyt joissain asioissa päälaelleen (terveisin tuleva burn-out -potilas) - pääosin elämä on kuitenkin tutun tasaista ja rentoa. Salitreenit ovat nyt ehdottomasti viikon parhaimmistoa, niitä tulee tehtyä 2-3 kertaa viikossa. Vaikka kertoja ei kerry järin monia, kyllä treenit pyritään vetämään loppuun ihan täysillä (sen pisteen yli pääsee, jos Jenny piiskaa vieressä).

Muut kiinnostuksen kohteet menevät aika peruskombona: treenit, ruoka ja vapaa-aika. Ruoan suhteen linja on hyvin samankaltainen kuin Jennyllä: low-fat -uskonto ei iske vaan Annin kohdalla ruokavalio on siirtynyt tiukahkosta vhh:sta paleoon. Toisaalta on myös mielenkiintoista kirjata ylös ja katsoa, onko paleolla mahdollista saada lihasmassaa ja tiputtaa rasvaa. 

Faktoja Annista:

  • Liikuntamuotona pääasiassa kuntosalitreeni, juoksuharrastus on jäänyt taka-alalle - venyttelyt kuitenkin pidettävä mukana
  • Synnynnäinen jalkavamma asettaa tiettyjä haasteita treenille, sitkeästi painetaan silti eteenpäin
  • Tarttuu toimeen (usein täysin holtittomasti) ja kärsivällisyyttä odotteluun ei ole - kiihtyy nollasta sataan sekunneissa ja leppyy samassa vauhdissa
  • Tsemppaava, kuunteleva ja kannustava
  • Peruspositiivinen luonne, vaikka välillä ottaakin päähän ja KOVAA
  • Haaveilee salaa napakasta body fitness -kissan rungosta ja kisalavoista.

Pienen ajankohtaisen infokatsauksen jälkeen on aika käydä suunnittelemaan seuraavia jorinoita. Toivottavasti esittely ei aiheuttanut kovin suurta myötähäpeää, vaan mieli on avoin ja odottavainen - toivottavasti näitä sanoja lukevat lähtevät mukaamme retkelle kohti kovaa kuntoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti